Miekkavalaat, silli ja ryhävalaat

Vuonon suurin delfiini

Miekkavalas on delfiini, heimonsa suurin laji, vaikka moni on tottunut kutsumaan sitä valaaksi. Musta selkä ja silmän takana oleva valkoinen laikku erottuvat jopa pohjoisen talven latteassa sinisessä valossa.

Aikuisilla uroksilla on suora selkäevä, joka voi kasvaa noin 1,8 metrin korkuiseksi, niin korkeaksi, että sen erottaa kaukaa veden yli. Naarailla ja nuorilla on lyhyempi, kaartuva evä. Kun opas huomauttaa uroksesta, etsi ensin tuota pystyä mustaa terää ja vasta sitten muuta eläintä.

Tromssasta lähtevällä retkellä nähtävät miekkavalaat eivät ole sattumalta ohikulkumatkalla. Ne liikkuvat perheryhminä, joten yleensä näet useita eri korkuisia eviä nousemassa lähekkäin, ja ne tulevat pohjoiseen ruuan perässä. Pohjois-Norjassa talvella se ruoka on silliä.

Miksi silli tuo ne paikalle

Norjan kevätkutuinen silli viettää talven valtavina tiiviinä parvina suojaisissa pohjoisissa vuonoissa, ja valaat seuraavat sitä sinne. Viime talvina parvet ovat kerääntyneet Skjervøyn ympäristön vuonoihin Tromssasta koilliseen, ja siksi jokainen tämän sivuston vene tekee pitkän matkan pohjoiseen.

Sillillä ei ole vakituista osoitetta. Aiempina talvina se oli paljon lähempänä Tromssaa, ja se voi siirtyä taas. Oppaamme siitä, miksi veneet suuntaavat Skjervøyhin, käy läpi reitin, ja parhaat viikot seuraavat samaa kalaa.

Karusellisaalistus, miekkavalaiden menetelmä

Norjassa miekkavalasparvet saalistavat silliä yleensä yhteistyönä. Parvi kiertää sillikalaparven ympäri ja ajaa kalat tiiviiksi palloksi lähelle pintaa, minkä jälkeen yksittäiset miekkavalaat lyövät pallon reunaa pyrstöllään tainnuttaakseen kalat ja poimivat ne yksi kerrallaan.

Tutkijat kutsuvat tätä karusellisaalistukseksi. Veneestä se voi näyttää sekamelskalta: evät kääntyilevät renkaassa, vesi pärskähtää valkoisena ja lokit syöksyvät tähteiden kimppuun.

Itse saalistusta et aina näe. Suuri osa siitä tapahtuu pinnan alla, ja monilla retkillä miekkavalaat ovat matkalla tai lepäävät aterioiden välissä. Miekkavalaita tai ryhävalaita ei koskaan taata, ja sää voi myös lyhentää päivää.

Jos meri tai valaat pettävät, sivu mitä tapahtuu, jos miekkavalaita ei näy kertoo uusintatarjouksista ja pienellä präntätyistä ehdoista.

Ryhävalaat samoilla parvilla

Noin marraskuusta alkaen ryhävalaat syövät samaa silliä kuin miekkavalaat, mutta omalla tavallaan. Ryhävalas syöksyy parven läpi ylöspäin suu ammollaan, ottaa valtavan kulauksen vettä ja kalaa ja valuttaa veden pois hetulalevyjensä läpi.

Merilinnut kerääntyvät sinne, missä silli ajetaan kohti pintaa, joten lokkipilvi horisontissa on usein ensimmäinen merkki, jota opas etsii. Ryhävalaitakaan ei luvata, mutta hyvänä viikkona niitä voi olla enemmän kuin miekkavalaita.

Silloin tällöin paikalle ilmaantuu pitkä ja nopea sillivalas, josta näkyy tuskin muuta kuin korkea puhallus ja kapea harmaa selkä. Merikotkat elävät tällä rannikolla ympäri vuoden, ja pitkällä matkalla pohjoiseen saatat nähdä yhden istumassa kivellä tai kaartelemassa veden yllä.

Mitä kannelta näkee ja kuulee

Useimmiten miekkavalas on evä ja puhallus. Mustat kolmiot kierähtävät esiin ja liukuvat alas, lyhyt vesisuihku jää leijumaan kylmään ilmaan, ja sitten parvi katoaa minuutiksi tai pariksi ennen kuin nousee pintaan jossain muualla.

Pyrstön läimäys näkyy valkoisena roiskeena vedessä. Joskus miekkavalas tai ryhävalas hyppää ja heittää suurimman osan ruumiistaan ilmaan ennen kuin rojahtaa takaisin, mutta pidä sitä bonuksena äläkä osana suunnitelmaa.

Kuuntele myös. Tyynenä päivänä puhallukset kantavat kauas, miekkavalaan terävä uloshengitys ja ryhävalaan syvempi, pidempi kohahdus, ja ne kuulee parhaiten, kun vene hidastaa aivan valaiden lähellä. Kaamoksen aikaan valoa on vähän, joten kuvista tulee yleensä harmaansinisiä ja rakeisia, ja omat silmäsi voittavat usein kameran.

Seisot kaiteella paikallasi pitkiä aikoja, joten lue mitä pukea miekkavalasretkelle ennen kuin pakkaat.

Kuinka lähelle veneet menevät

Odota etäisyyttä, älä kosketusta. Valaiden lähellä veneet hidastavat tai sammuttavat moottorin ja pitävät välimatkaa, ja eläimet päättävät, kuinka lähelle ne tulevat.

Brim Explorerin veneet vaihtavat valaiden lähellä hiljaiseen sähkömoottoriin, mikä vähentää moottorin ääntä vedessä. Rødne Fjord Cruise viittaa Eco-Lighthouse-sertifikaattiinsa sekä AECO:n ja Visit Tromsøn valassafariohjeisiin. Mikään tarjous ei lupaa lähikohtaamista, emmekä mekään.

Joskus miekkavalas nousee silti aivan rungon viereen. RIB-veneessä (nopea kumiveneen ja kovapohjaisen veneen yhdistelmä) istut melkein vedenpinnan tasolla, jolloin kauempanakin oleva evä tuntuu läheiseltä, hintana kylmät roiskeet ja 12 tunnin päivä. Venetyyppien oppaamme asettaa vaihtoehdot rinnakkain.

Katsomaan, ei uimaan

Norjassa näillä retkillä ei saa uida miekkavalaiden kanssa, eikä yksikään vertailemistamme kuudesta retkestä laita ketään veteen.

Katselet veneestä lämpimästi pukeutuneena, ja opas selittää, mitä parvi tekee. Se sopii eläimille ja näin kylmässä vedessä myös sinulle.

Veneen valinta käyttäytymisen seuraamiseen

Jos sinulle on hintaa tärkeämpää nähdä, miten valaat syövät, vertaa sitä, kuinka paljon aikaa kukin retki viettää valasalueella. Polar Adventures tähtää siellä noin 2–2,5 tuntiin. Rødnen katamaraani, alkaen ~201 €, suunnittelee noin 2,5 tuntia, kun taas Brim Explorer, alkaen ~200 €, antaa noin 1–1,5 tuntia 3–3,5 tunnin merimatkan jälkeen.

Bussipäivät Skjervøyhin antavat noin 3 tuntia vesillä, ja Skua Naturen lämmitetty vene, alkaen ~315 €, tuo mukaan luonto-oppaan enintään 12 hengen ryhmälle.

Myös ryhmän koko muokkaa kokemusta, sillä viisikymmentä ihmistä mahtuu kaiteelle helpommin kuin sata. Oppaamme pienryhmien miekkavalasretkistä punnitsee tätä pienempien veneiden pidempiä päiviä ja korkeampia hintoja vasten.